Korjausvelka

Korjausvelan hallinta

Pelkkä katujen kuntotason numeerinen arvo kertoo yksittäisten katujen kunnon, mutta mitä se tarkoittaa käytännön tasolla esimerkiksi kaupungin budjetoinnissa? Ratkaisuna on laskea kaduille korjausvelkaa. Suomen Kuntotekniikka on mukana Kuntaliittovetoisessa KEHTO-foorumin hankkeissa, joissa on pyritty luomaan pohjaa valtakunnalliseen tapaan käsitellä kuntotietoja ja laskea korjausvelkaa.

Korjausvelka tarkoittaa kadun nykyisen kuntotason ja sille valitun optimikuntotason välistä erotusta. Optimikuntotaso kuvaa sitä rajaa, mihin saakka omaisuuserälle sallitaan tietty määrä kulumista/vaurioitumista, ennen kuin velkaa alkaa muodostua. Optimikuntotaso määritellään jokaiselle toiminnalliselle luokalle erikseen, eli esimerkiksi pääkadut tulee pitää paremmassa kunnossa kuin asuntokadut.

Korjausvelan laskennassa käytetään katujen saneeraushintaa (€/m tai €/m2), ja koko katuverkon korjausvelka kertoo sen summan, joka erottaa katujen nykytilan katujen optimikuntotasoista.

Korjausvelan ennustaminen

Kun korjausvelka on laskettu, sen kehittymistä voidaan ennustaa. KEHTO-korjausvelkahanke II:n yhteydessä tuotettiin teoreettinen laskuri, jonka perusteiden ja käytännön rajapintatarkasteluissa Suomen Kuntotekniikka Oy ja Jari Marjeta toimivat asiantuntijoina. Marjetan vahvalla asiantuntemuksella kehitettiin korjausvelan ennustamista kuvaava laskuri.

Laskuri perustuu siihen ajatukseen, että katujen kunto heikkenee tiettyä käyttäytymiskuvaajaa noudattaen, ja saavutettuaan ns. kriittisen pisteen, kadun kuntotilan heikkeneminen nopeutuu (romahtaa). Kuntotekniikan laskurilla voidaan ennustaa erilaisia skenaarioita, esimerkiksi kuinka korjausvelka kehittyisi seuraavien vuosien aikana erilaisilla budjetointisummilla, ja millainen rahasumma tulisi investoida vuosittain, jotta kadun nykykunto pystyttäisiin ylläpitämään.