KUNNONHALLINTA

KUNNONHALLINTA

YLEISTÄ

Hyvät liikenneyhteydet ja liikenteen toimivuus ovat perusedellytyksiä kaupunkien kehitykselle. Ne luovat edellytyksiä myös kuntien toimivuudelle, toimintojen sijoittelulle sekä yhdyskuntarakenteen hallinnalle ja palveluille. Väyläverkon tulisi palvella käyttäjiensä tarpeita koko elinkaarensa ajan. Elinkaariajattelun mukaisesti oikea-aikainen toimenpide, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla säästää kustannuksia pidemmällä aikavälillä.

KUNTOKARTOITUS

Kartoitamme tie-, katu- ja kevyen liikenteen väyläverkot nopeasti ja tehokkaasti. Kartoitusmenetelmänä käytämme ensisijaisesti syyperusteista kuntokartoitusta, missä teemme väyläkohtaisen kuntotason määrityksen perustuen visuaalisesti havaittuihin vaurioihin sekä niiden vakavuuteen. Kuntokartoituksesta tulee kuntotutkimusta, kun visuaaliseen syyperusteiseen kuntokartoitukseen lisätään maatutkatietoa, kantavuustietoa, kairatietoa, maalaboratoriotietoa, geometriatietoa, väylän pinnan tasaisuustietoa, topografiatietoa tai muuta käytettävissä olevaa kuntotietoa.

Kartoitustyön perusteella voidaan esimerkiksi tuottaa massalaskennalla vuosittainen alustava päällysteohjelman kohdejoukko ilman lisämittauksia. Varsinainen päällysteohjelma tarkennetaan ja supistetaan alustavasta kohdejoukosta maastokatselmusten avulla, samoin kuin kohteet priorisoidaan peilaten kulloistenkin painopistealueiden ja budjetin mukaisesti. Samasta verkkotason kuntokartoitusaineistosta voidaan seuloa ja jatkojalostaa myös korjausvelan kuolettamisen täsmäkorjauskohteet lisämittauksia varten (esim. kantavuus) ja myös investointikohteet, jotka vaativat täydellisen saneerauksen yhdessä vesihuollon kanssa.

Katuverkolla silmin havaittavat vauriot ovat usein kohteissa, jotka usein ovat jo saneerausta edellyttävässä kunnossa, mutta rahoitusta on ohjattu näiden kohteiden päällystämiseen, kun oikea toimenpide olisi ollut kadun perusteellinen saneeraus. Kun on haluttu kohdentaa rahoitus muualle (ennakointi), kuin jo elinkaarensa päähän tulleiden katujen päällystämiseen, on ollut vaikea perustella ajatusta niin kuntapäättäjille, kuin myös kadun käyttäjille.

KORJAUSVELKA

KORJAUSVELAN HALLINTA

Pelkkä katujen kuntotason numeerinen arvo kertoo yksittäisten katujen kunnon, mutta mitä se tarkoittaa käytännön tasolla esimerkiksi kaupungin budjetoinnissa? Ratkaisuna on laskea kaduille korjausvelkaa. Suomen Kuntotekniikka on ollut mukana Kuntaliittovetoisissa KEHTO-foorumin hankkeissa, joissa on pyritty luomaan pohjaa valtakunnalliseen tapaan käsitellä kuntotietoja ja laskea korjausvelkaa.

Korjausvelka tarkoittaa kadun nykyisen kuntotason ja sille valitun optimikuntotason välistä erotusta. Optimikuntotaso kuvaa sitä rajaa, mihin saakka omaisuuserälle sallitaan tietty määrä kulumista/ vaurioitumista, ennen kuin laskettavaa velkaa alkaa muodostua. Optimikuntotaso määritellään jokaiselle toiminnalliselle luokalle erikseen, eli esimerkiksi pääkadut tulee pitää paremmassa kunnossa kuin asuntokadut.Korjausvelan verkkotason laskennassa käytetään katujen saneeraushintaa (€/m tai €/m2), ja koko katuverkon korjausvelka kertoo sen summan, joka erottaa katujen nykytilan katujen optimikuntotasoista.

Katuverkolla korjausvelkaa ei ole kattavasti koko kadun matkalla, eli kun tehdään perusteellista saneerausta, joudutaan myös korjaamaan jaksoja joilla ei ole korjausvelkaa. Tämä johtaa väistämättä siihen, että korjausvelka ei välttämättä kuoletu kovin tehokkaasti. Paljonko korjausvelkaa saadaan yhdellä eurolla vähennettyä, kertoo korjausvelan kuolettamisen tehokkuudesta. On äärimmäisen tärkeää toteuttaa katuverkolla perusteellisen saneerauksen lisäksi myös ”rankempaan kunnossapitoon” rinnastettavaa täsmäkorjausta, eli korjataan täsmälleen puutteita, jotka korjausvelkaa aiheuttavat. Täsmällinen korjaus tietysti edellyttää täsmällistä tietoa katuomaisuudesta ja sen kunnosta.

KORJAUSVELAN KEHITTYMISEN ENNAKOINTI

Kun mittaushetken korjausvelka on laskettu, sen kehittymistä voidaan ennakoida. KEHTO-korjausvelkahanke II:n yhteydessä tuotettiin teoreettinen laskuri, jonka perusteiden ja käytännön rajapintatarkasteluissa Suomen Kuntotekniikka Oy ja Jari Marjeta toimivat asiantuntijoina. Marjetan vahvalla asiantuntemuksella kehitettiin korjausvelan ennustamista kuvaava laskuri.

Laskuri perustuu siihen ajatukseen, että katujen kunto heikkenee tiettyä käyttäytymiskuvaajaa noudattaen, ja saavutettuaan ns. kriittisen pisteen, kadun kuntotilan heikkeneminen nopeutuu (”romahtaa”). Kuntotekniikan laskurilla voidaan ennustaa erilaisia skenaarioita, esimerkiksi kuinka korjausvelka kehittyisi seuraavien vuosien aikana erilaisilla budjetointisummilla, ja millainen rahasumma tulisi investoida vuosittain, jotta kadun nykykunto pystyttäisiin ylläpitämään.

Ilman riittävää tietoa, on ennakointi vaikeaa ja perustuu liikaa henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja politiikkaan. Omaisuuden arvon säilyttämisen kannalta on tärkeää lisätä yleistä tietoisuutta niin omaisuudesta, kuin myös omaisuuden kunnosta ja kunnon tulevasta käyttäytymisestä. Kaikki toiminta tehostuu rahoitusta suunniteltaessa, suunniteltaessa, kilpailutettaessa, toteutettaessa, tiedotettaessa ja sovitettaessa toimintaa yhteen muiden kanssa.

Kun omaisuus ja katujen kunto on hallinnassa, voidaan oikeassakin elämässä siirtyä omaisuuden hallintaan. Riippumatta siitä mistä standardeista, nimikkeistöistä tai kansainvälisistä hallintamalleista puhutaan, perusta kaikelle ennakoinnille on riittävällä tasolla oleva tieto omaisuudesta, sen arvosta ja käyttäytymisestä.

KUNTOKIERRE

Tuottamamme kunnonhallintapalveluiden elinkaaren toteutumista voidaan visuaalisesti havainnollistaa kehittämämme Kuntokierre℠ kaavion avulla, johon voit vapaasti tutustua kaaviossa näkyviä pää- ja alaotsikoita sekä näkymän vasemmassa reunassa näkyviä kuvituskuvia klikkailemalla.

Kuntokierre

Voit tutustua Kuntokierre℠ kaavioon klikkaamalla oheisen kaavion pää- ja alaotsikoita. Otsikkoa klikattuasi sisältöön liittyvät tarkemmat tiedot ja kuvaukset avautuvat kaavion viereen tähän vasempaan sisältöpalkkiin. Täydennämme kaavion sisältöä säännöllisesti, joten käy tutustumassa Kuntokierteeseen myöhemminkin.

1. Lähtötiedot

Tiedä katusi!


2. Suunnitelmat

Tehosta rahasi!

Alla olevaa kuvaa klikkaamalla avautuu näkymässä kohdesuunnitelmaan sisältyvä kohdekartta.

3. Ohjelmointi

Uusi hankintasi!

4. Toteumat

Seuraa ja nauti tuloksista!


Taso I

Väyläverkon tarpeenmukaiset tiedot on otettu haltuun ja kuntotaso sekä korjausvelka on määritetty.

Määritetään haluttu palvelutaso.

Taso II

Kuntotasoa heikentäville väyläkohteille on suoritettu kohdesuunnittelu hankesuunnitelman mukaisella ratkaisulla ja huonokuntoiset on siirretty saneeraussuunnittelulistalle.

Taso III

Toteutuksesta saatu toteumatieto on huomioitu kuntotasossa ja korjausvelkaennusteessa.

Taso IV

Tarkastellaan saavutettua kuntotasoa ja sen vertailua lähtötilanteeseen. Todennetaan säästölupaus.

Huoltokirjan mukaiset huolto- ja korjaustoimenpiteet on käytössä.

Elinkaarikustannuksia sekä korjausvelan kehittymistä seurataan vuosittain.

1.1 Historia

Tieto suoritetuista toimenpiteistä katu- ja kevyen liikenteen väyläverkolta luovat tiedon omaisuuden kunnon käyttäytymisestä, rakenteiden kestävyydestä sekä rakenteiden elinodotusajasta.

1.2 Nykytilaselvitys

Asiakkaan olemassa olevaa aineistoa hyödynnetään kuntokartoituksen pohja-aineistona. Vajaasta ja puutteellisesta aineistoista huolimatta on Kuntokierteen laatiminen mahdollinen.

1.3 Kuntokartoitus

Kuntotekniikan suorittama kuntokartoitus laaditaan Kuntaliiton ohjeen mukaisesti. Kuntokartoituksen avulla määritetään katuverkon ja kevyen liikenteen väylien kuntotaso ja korjausvelan määrä.

1.4 Mittaukset

Kuntokartoituksen perusteella suoritetaan jatkomittaukset, kuten maatutkaus ja kantavuusmittaukset määritetylle kohdejoukkolle. Yleensä jatkotutkimukseen otettava kohdejoukko on noin 10 % koko verkostosta.

1.5 Budjetointi

Alustavan korjausinvestointibudjetin laadinta yhdessä asiakkaan kanssa. Budjettikäsittely kunnan hallintoelimissä, missä luodaan edellytykset säästötavoitteille.

2.1 Hankesuunnitelma

Kuntokierteeseen valitut katu ja kevyen liikenteen väyläkohteet ovat valittu. Kohteista on laadittu korjaustoimenpideselvitys ja kustannussäästölaskelma.

2.2 Kohdesuunnittelu

Hankesuunnitelman mukaisten kohteiden täsmäsuunnittelu.

2.3 Huoltokirja

Katukohteinen huoltokirja, jossa on esitetty kadulle tulevat korjaus- ja huoltotoimenpiteet sekä näiden kustannukset.

3.1 Hankinta-asiakirjat

Kohdesuunnittelukohteista laaditaan kokonaisuudet, joista laaditaan hankintayksikön ohjeiden ja lain mukaiset julkiset hankinta-asiakirjat.

3.2 Kilpailutus

Suoritetaan tai avustetaan julkisessa kilpailutuksessa käyttämällä Hilma-kanavaa (myös Cloudia).

4.1 Toteutus

Valittu urakoitsija on valittu ja suorittaa urakka-asiakirjojen mukaiset katujen ja kevyen liikenteen väylien korjaustyöt.

4.2 Seuranta

Toteutuneiden toimenpiteiden vaikutuksen seuranta ja kuntotason sekä elinkaarikustannuksien tarkastaminen.