KUNTOKIERRE
Kunnonhallintapalveluiden osalta tuotamme kokonaisvaltaisen kunnonhallinnan prosessin luomisen. Prosessin taustalla on kuntotietoon perustuva väyläverkon kuntotasomääritys. Kuntotaso ja sen perusteella laskettu väyläverkon korjausvelan hallinta on hyvä ratkaisu niin kuntaorganisaation rahoitustarve perusteluun, strategisen ohjaukseen, ohjelmointiin kuin hankintatasolle. Ladattavat esitteemme: Kuntokierre℠ esite ja Kuntokierre℠ palvelukuvaus.
Kuntokierre
Voit tutustua Kuntokierre℠ kaavioon klikkaamalla oheisen kaavion pää- ja alaotsikoita. Otsikkoa klikattuasi sisältöön liittyvät tarkemmat tiedot ja kuvaukset avautuvat kaavion viereen tähän vasempaan sisältöpalkkiin. Täydennämme kaavion sisältöä säännöllisesti, joten käy tutustumassa Kuntokierteeseen myöhemminkin.

1. Lähtötiedot
Tiedä katusi!
2. Suunnitelmat
3. Ohjelmointi
Uusi hankintasi!
4. Toteumat
Seuraa ja nauti tuloksista!
Taso I
Väyläverkon tarpeenmukaiset tiedot on otettu haltuun ja kuntotaso sekä korjausvelka on määritetty.
Määritetään haluttu palvelutaso.
Taso II
Kuntotasoa heikentäville väyläkohteille on suoritettu kohdesuunnittelu hankesuunnitelman mukaisella ratkaisulla ja huonokuntoiset on siirretty saneeraussuunnittelulistalle.
Taso III
Toteutuksesta saatu toteumatieto on huomioitu kuntotasossa ja korjausvelkaennusteessa.
Taso IV
Tarkastellaan saavutettua kuntotasoa ja sen vertailua lähtötilanteeseen. Todennetaan säästölupaus.
Huoltokirjan mukaiset huolto- ja korjaustoimenpiteet on käytössä.
Elinkaarikustannuksia sekä korjausvelan kehittymistä seurataan vuosittain.
1.1 Historia
Tieto suoritetuista toimenpiteistä katu- ja kevyen liikenteen väyläverkolta luovat tiedon omaisuuden kunnon käyttäytymisestä, rakenteiden kestävyydestä sekä rakenteiden elinodotusajasta.
1.2 Nykytilaselvitys
Asiakkaan olemassa olevaa aineistoa hyödynnetään kuntokartoituksen pohja-aineistona. Vajaasta ja puutteellisesta aineistoista huolimatta on Kuntokierteen laatiminen mahdollinen.
1.3 Kuntokartoitus
Kuntotekniikan suorittama kuntokartoitus laaditaan Kuntaliiton ohjeen mukaisesti. Kuntokartoituksen avulla määritetään katuverkon ja kevyen liikenteen väylien kuntotaso ja korjausvelan määrä.
1.4 Mittaukset
Kuntokartoituksen perusteella suoritetaan jatkomittaukset, kuten maatutkaus ja kantavuusmittaukset määritetylle kohdejoukkolle. Yleensä jatkotutkimukseen otettava kohdejoukko on noin 10 % koko verkostosta.
1.5 Budjetointi
Alustavan korjausinvestointibudjetin laadinta yhdessä asiakkaan kanssa. Budjettikäsittely kunnan hallintoelimissä, missä luodaan edellytykset säästötavoitteille.
2.1 Hankesuunnitelma
Kuntokierteeseen valitut katu ja kevyen liikenteen väyläkohteet ovat valittu. Kohteista on laadittu korjaustoimenpideselvitys ja kustannussäästölaskelma.
2.2 Kohdesuunnittelu
Hankesuunnitelman mukaisten kohteiden täsmäsuunnittelu.
2.3 Huoltokirja
Katukohteinen huoltokirja, jossa on esitetty kadulle tulevat korjaus- ja huoltotoimenpiteet sekä näiden kustannukset.
3.1 Hankinta-asiakirjat
Kohdesuunnittelukohteista laaditaan kokonaisuudet, joista laaditaan hankintayksikön ohjeiden ja lain mukaiset julkiset hankinta-asiakirjat.
3.2 Kilpailutus
Suoritetaan tai avustetaan julkisessa kilpailutuksessa käyttämällä Hilma-kanavaa (myös Cloudia).
4.1 Toteutus
Valittu urakoitsija on valittu ja suorittaa urakka-asiakirjojen mukaiset katujen ja kevyen liikenteen väylien korjaustyöt.
4.2 Seuranta
Toteutuneiden toimenpiteiden vaikutuksen seuranta ja kuntotason sekä elinkaarikustannuksien tarkastaminen.