Jyväskylä syö väyläverkon korjausvelkaa

Suomen tarkimmat kuntapuolen katu- ja kevyen liikenteen väyläverkojen korjausvelkaluvut löytyvät nyt Keski-Suomesta. Kuntotekniikan laatiman korjausvelkalaskurin mukaan Jyväskylän kaupungin väylien korjausvelka saadaan kokonaan poistettua 100 M€ kertainventointina, jolloin saadaan poistettua kaikki mitattua 45 M€ korjausvelka!

Onko korjausvelan poistaminen kertarykäyksellä oikeassa elämässä millään muotoa edes vaihtoehto? Miltä kuulostaisi esittää veronmaksajille, että kaupunki ottaa lainaa mitatun korjausvelan poistamiseksi ja laittaa väyläverkon kerralla kuntoon? On muistettava, että kaikki korjauksiin sijoitettu raha ei suoraan vähennä korjausvelkaa. Esimerkiksi saneerattaessa, on perinteisesti korjattu myös rakenteita, joissa korjausvelkaa ei ole ja toisaalta, pelkällä päällystämisellä korjausvelkaa ei nollata.

Huomattavasti kustannustehokkaampaan korjausvelan ja kuntotason säilyttämisen malliin päästään, kun otetaan rohkeasti käyttöön myös kevyemmät rakenteen parantamisen toimet, eli täsmäparantaminen. Vauriomekanismin syihin suunnattu toimenpide palauttaa oikein toteutettuna tehokkaasti rakenteellisen kunnon hyväksyttävän tason. Tämä edellyttää olemassa olevan rakenteen erittäin tarkkaa tuntemusta, eli mittauksia (esim. maatutka) ja myös erityisosaamista suunnittelussa. Täsmäkorjauksilla ei myöskään kuoleteta korjausvelkaa loputtomiin, osa omaisuudesta on jo oikeasti elinkaarensa päässä ja ainoa vaihtoehto on tehdä perusteellinen saneeraus, jonka käytännössä laukaisee vesihuollon tai muun kolmannen osapuolen tarve.

Korjausvelan suunnitelmallisen vähentämisen jälkeenkin väyläverkon ylläpito ja korjausvelan hallinta edellyttää pitkäjänteistä strategista suunnittelua. Muutoin kunnostettu omaisuus lähtee jälleen keräämään korjausvelkaa enemmän ja nopeammin kuin mitä olisi järkevää. Ylläpidon rahoituksen nykytaso ei Suomessa riitä, vaan on määritettävä organisaatioiden haluttu kuntotaso ja siihen perustuva rahoitus. On siirryttävä tiedostettuun elinkaaren hallintaan, jossa eurot liikkuvat mukana ja katuomaisuus pystytään tarkoin määrittämään sekä hinnoittelemaan tulevien huoltokustannuksien osalta pitkälti etukäteen. Tällöin puhumme huoltokirjamallista. Tänään hyvin kohdistetut investoinnit tuottavat rahanarvoista etua pitkälle tulevaisuuteen, oikeilla opeilla ja nykyaikasilla tekniikoilla.

Jyväskylä 2018

Jyväskylän kaupunki on mitannut koko väyläverkkonsa kunnon nyt kahteen kertaan vuosina 2012 ja 2017.  Varsinainen katuverkon kuntotila määritettiin ottamalla huomioon vaurioiden aiheuttaja, jolloin korjausvelkaa voidaan käsitellä Kuntaliiton/ KEHTO –hankkeissa määritetyin perustein. Kuntomittausten päivitysprojektin 2017 parasta antia oli lisätieto, jolla voitiin tarkentaa käytettäviä vaurioitumismalleja ja lisäksi määrittää kaupunkikohtainen ns. tehokkuuskerroin. Tehokkuuskertoimen avulla tarkennetaan laskentaa, jolloin saavutetaan tieto siitä, kuinka monta laskennallista euroa (senttiä?) jokainen korjauksiin oikeasti sijoitettu euro pienentää korjausvelkaa.

Useimmissa kaupungeissa ensimmäisenä haluna, ja vähimmäistoimenpiteenä pyritään ensin pysäyttämään korjausvelan kasvu. Sen jälkeen siirrytään miettimään haluttua hyväksyttävää palvelun laatutasoa, kuten Jyväskylässäkin on nyt tehty. Kaupungin myöntämällä 2 vuoden lisärahoituksella pyritään pienentämään korjausvelkaa mahdollisimman paljon ja sen jälkeen määrittämään se rahoituksen taso, jolla em. toimenpiteen luoma parempi laatutaso on mahdollista ylläpitää.

Suomen Kuntotekniikka on suunnitellut vuoden 2018 korjausvelan pienentämiseen tähtäävän ohjelman, joka sisältää ensimmäisenä vuonna 2018, noin 14 täsmäparannuskohdetta kaikkiaan 68:sta potentiaalisimmasta kohteesta. Lisäksi ohjelmassa on vuonna 2018 huomattava määrä päällystyskohteita, joissa lisäpäällysteellä saadaan väylän elinkaarta jatkettua optimaalisen paljon, ennen kalliimpia toimenpiteitä.

Vuodelle 2019 on ajastettu kohteita, jotka vaativat lisätutkimuksia, kuten routavaaituksia ja kantavuusmittauksia suunnittelun riskien vähentämiseksi ja optimaalisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Korjausvelkahanke on juuri julkaistu HILMA -hankintakanavassa ja löytyy linkin takaa https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2018-013171

Lisätietoja suunnittelija Matti Molkoselkä 040 171 3683 tai projektipäällikkö Jari Marjeta, 050 543 0025

Posted in: Muu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *